10. tammikuuta 2016

Rahastusretki

Päätettiin viime viikon lauantaiks hommata oma autokuski koko päiväks ja käydä vähän ihmettelemässä Balin mestoja. Oma autokuski makso noin 30 euroa, tai oikeastaan buukattiin "touri" ja se tuli siihen kaupan päälle. Pääkohteena toimi Bedugulissa sijaitseva temppeli järven rannalla, ja värvi itessään sijaitsi vuorien keskellä. Odotukset oli korkeella, mut ku päästiin kyseisen mestan parkkipaikalle ja nähtiin ne lukemattomat turistibussit odotukset vähän romahti. Kaiken kukkuraks jouduttiin ostamaan pääsylippu temppeliin. Siis mitä ihmettä. No, ei kai siinä auttanut mutista, sisään vaan.


Alue itessään oli täynnä turisteja ja selfiekeppejä. Kaiken kruunas ryhmämatkailijat, joilla jokasella oli samanlainen "I <3 Bali"- paita päällä. Hirvee huuto ja meteli niistä lähti. Mä en vaan enää yhtään siedä tonlaisia mestoja. Iskee aina ihan jäätävä ketutus ja haluun mahdollisimman pikaseen pois. Varsinkin ton kohteen kohdalla harmitti, kun tuntu, että koko paikka oltiin pilattu turismilla. Ihan hirveä pettymys siis.


Käytiin myös pienellä kahviplantaasilla, missä pästiin maistamaan erilaisia kahveja ja teejuomia. Kaikkea sahramiteestä inkiväärikahveihin. Omaks suosikiks valikoitu Luwak-kahvi, tunnetaan myös nimellä "kakkakahvi". Se valmistetaan siis kahvipavuista, jotka kulkee sivettikissan (musanki) ruuansulatuskanavan läpi,kahvipavut ei siis sula kyseisen eläimen elimistössä. Tän jälkeen pavut kerätään eläimen kakasta ja pestään kuumassa vedessä, siitä eteenpäin taitaa kahvin valmistus olla ihan normaalilla rutiinilla (kuoriminen, paahtaminen, jauhaminen). Kahvi taitaa olla yks maailman kalleimmista kahveista.


Vaikka reissu oli ihan "ookoo", mut jatkuva rahastus alko vähän kyrsiä. Esimerkiks terkeen kuulu myös käynti riisipelloilla, mut meijän kuski kuittas homman viemällä meijät ylikalliiseen buffetravintolaan, mistä oli näkymä riisipelloille. Kyseinen ravintola oli myös yks "turistikohde". en ymmärrä miten noi raaskii kymmentä euroa pyytää ruuasta, joka ei ees oo mitään erityisen maistuvaa, eikä listalta tilaaminen oo koko paikassa ees mahdollista. Yleensä yks ateria täällä maksaa sen alle kahdesta eurosta noin viiteen euroon. Koko matkan myös meijän kuski kyseli et kiinnostaisko mietä mennä sinne tai tänne ja hinnat vielä aivan yläkanttiin. Aina välillä äsryttää niin suunnattomasti kun monet paikalliset näkee meijät vaan puhtaasti liikkuvana avoimena lompakkona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti