Aamun valjetessa olin edelleen ihan jäässä ja semi traumatisoituneena nousinkin uuteen aamuun. Edellisenä iltana kun olin mennyt suihkuun, ei suihkusta tullu muuta kun ihan jäätävän kylmää vettä. Sepä olikin erittäin mukavaa päivän palelemisen jälkeen. No ei siinä vielä mitään, olin jotenkin onnistunu telkeemään itteni sinne hämähäkin kanssa. Ihan jäätävän hyvä tuuri mulla siis koko lauantain. Siinä sitten meni puolisen tuntia, että pääsin ulos sieltä. Ai että, kun vapaus tuntu mukavalta.
Ekana aamulla suunnattiin läheisen vuoren huipulle kattomaan auringonnousua. Ihan sairaan huikeet maisemat! Meni about tunti kiivetä sinne ylös, mut oli sen arvosta. Alas tullessa tosin vastaan luikerteli Australian toisiks myrkyllisin käärme, brown snake. Mulla oli kuulma tuuria matkassa kun semmoseen törmäsin, ne on kuulma aika ujoja otuksia. Toiselle onni kumminkin tarkottaa epäonnea ja jäätävän käärmefobian kanssa ei ollut mikäään miellyttävin kokemus. Ikinä ennen en siis ollut luonnossa käärmettä nähnyt. Tän jälkeen loppumatka menikin sit "käärmeitä" bongaillessa kun joka ikinen puunrunko, kivi ja keppi oli mun silmissä tän käärmeen tovereita.
Seuraavaks sitten suunnattiikin aborginaalien kulttuurikeskukseen. Tää Grampiansin alue on siis ollu aborginaalien elinaluetta jo monia, monia vuosia. Oli ihan huikeeta kuulla kun paikallinen soitti diggeridoota. Niin uskomatonta, että ontosta puuputkesta voi tulla semmosia ääniä! Itekkin sitä kokeilin, mut empä saanu mitään kummia eläinääniä aikaseks. Pakko kyllä myöntää, että se soittotekniikka (ns kiertävä hengitys) on aivan mahdoton. Se vaatii ihan jäätävän montaa lihasta poskista vatsaan asti. Okei jos oisin paria minuuttia pidempään yrittänyt, ehkä oisin saanu kierohengityksen ym toimimaan, mut koska en osaa jo valmiiks, nii eihän se oo kivaa.
Tän jälkeen suunnattiin vielä yhelle näköalapaikalle jonka jälkeen mentiin MacKenzie Falsseille. MacKenzie Falls on siis isoin vesiputous näillä suunnilla ja olihan se hieno! Tosin miljoonat kärpäset naamassa vähän ehkä latisti fiilistä, mutta pikkuhiljaa alan jo siihen tottumaan. Tai noh, yhtä ärsyttävää se on, mut enää ei vaan jaksa huitoa niitä pois. Kärpäset on siis ihan harmittomia täällä, ne vaan tulee hengaamaan iholle ja hakemaan siitä kosteutta.
Päivän mittaa sää muuttu tosi lämpimäks ja aurinkoiseks. Illalla suuntasin sitten Adelaideen ja täällä mä edelleen oon. Nyt vuorossa ois puhelimen metsäsys ja lepoa. Muutama niin huonosti nukuttu yö tässä takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti