30. lokakuuta 2015

Kangaroo Island

Nyt tulee kuvatäytteinen postaus.

Tiistaina siis lähdin aamu kuudelta kohti Kangaroo Islandia. Kyseinen paikka on siis Adelaidesta katsottuna lounaassa. Saari on Australian kolmanneks suurin, se on about 150km pitkä ja leveyttä sillä on maksimissaan 57 kilometriä. Satama sijaitsee saaren itäpuolella ja luonnonsuojelualue on sitten länsipuolella. Sataman läheisyydessä sijaisee myös koko paikan ainoo alkoholikauppa. Koko reissu alkokin sitten sillä, että kävin sieltä mukaan nappaamassa pullon paikallista viiniä. 


Kangaroo Islandilla ei sitten oikeen muuta sen yhden kaupungin (vai olikohan niitä jopa kaks) lisäks ole - paitsi luontoa. Kengurut, vallabit ja koalat tulee tutuks kyllä jos tonne eksyy. Hylkeitä ja pingviineitä on myös mahdollista tavata. Paljon löytyy myös autioita rantoja ja huikeita maisemia. 

Vallabi



Saarelta löytyy myös Seal Bay, mikä on keskittynyt Australian merileijonien suojeluun. Seal Bay ei siis mitenkään muutoin puutu noiden otusten elämään, paitsi esimerkiks keräämällä rantaan huuhtoutuneita roskia ja keräämällä tietoa kyseisitä otuksista. Australian merileijona on yks maailman harvinaisimmista lajeista. Nää merileijona mitä me nähtiin on selvinny ihan vaan siks, kun ton rannan eessä olevat korallit on suojannut niitä niin ihmisiltä kuin petoeläimiltäkin. Kyseiset eläimet on suhteellisen heikkoja otuksia. Yksi syy on se, että ne kalastaa aina yksin ja myös siksi, että naaraat menee aina sille rannalle synnyttämään, missä ne on ite syntyny ja naaraat on muuten koko vuoden raskaana, paitsi yhtä viikkoa. Eli jos esimerkiks kyseiselle rannalle tulee jatkuvaa turistivirtaa tms ei nää otukset voi enää elää rauhassa. Seal Bay myös rajoittaa turistivirtoja, eikä rannalle saa mennä ilman opasta. Merileijonista pitää koko ajan pysyä noin 10m päässä ja ryhmän on hyvä olla olematta rivissä, ettei nää otukset totu ihmisiin. Australian merileijonat osaa olla aika nopeita rannalla. Ne pystyy tarpeen tullen josta 30km/h vauhtia hetkellisesti, eli ei paljoa kannata mennä näitä myöskään härnäämään.



Paljon löytyy myös aktiviteettejä Kangaroo Islandilta. Kaikkea mönkijöistä sandboardaukseen. Ite kävin vaan kajakoimassa joella ja sandboardaamassa niin kutsutussa Pikku-Saharassa. Tuolta siis löytyy ihan hiekka-aavikko dyyneineen. Sandboardaaminen on vähän samanlaista kun ois pulkkamäessä tai laskettelemassa. Ainoo ero on se, että takasin ylös on puolet hankalampi mennä.



Remarkable Rocks löytyy Kangaroo Islandin lounaisosalta. Nää on siis kiviä, mitä on tuuli, hiekka ja vesi muovannut. Kivet on syntyny vähän samaan tapaan kun Uluru, eli maan alla on ollut kovempaa kiveä oleva "mäki" ja kun muu maa sen päältä on aikanaan kadonnut niin jäljelle on jäänyt kyseinen kallio. Jos oikein muistan Remarkable Rocks on tosi vanhaa kovettunutta laavaa ja kivissä olevat täydelliset ympyränmuotosen kolot ja tunnelit on syntyny niin, että sen "laavan" läpi on tullut kovempia kiviä sen kovettumisen jälkeen. Tuuli, sade ja muut luonnon voimat on sitten muotoilleet kiviä lisää. 



Kaks päivää meni siis ihan hengaillessa ja ihmetellessä. Tiistai-iltana pidettiin grillikekkerit ja kummasti katos viini tyylikkäästi peltimukeista. Oli ihan huikeeta istuu iltaa nuotion ääressä kun ympärillä hyörii monta possumia, kengurua ja vallabia.

Tää postaus on nyt vähän sillisalaatti kun oikeestaan mitään ihmeellistä ei tapahtunut. Maisemat ja eläimet oli vaan huikeita. Anteeksi siis siitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti