15. lokakuuta 2015

Terveisiä Melbournesta!

Lento tänne meni suhteellisen nopeesti, ottaen huomioon, että mulla oli jäätävä nälkä koko matkan. En Phuketissa ehtiny syömään mitään aamulla ja aattelin vaan, että joo, onneks lentokoneessa saa ruokaa. Noh, katos kummaa, kun en muistanut että lennän AirAsialla, joka on halpalentoyhtiö, eli ei ruokaa. No eka lensin Kuala Lumpuriin ja lento kesti vaan noin 1,5h joten ei ongelmaa. Kuala Lumpurin kentällä sitten oli tarkotus syödä. Helpommin sanottu kun tehty. Siellä porttiallueet on erikseen turvatarkastuksen takana, josta ei ilmeisesti oo paluuta sitten takasin sinne, missä merkkikaupat ynnä muut sijaitsee. Porttilueilta löytää myös ruokapaikkoja ja jotain pikkupuoteja, mistä saa mm niskatyynyjä. Kaikissa kaupoissa kävi vaan käteinen. Hauksaahan tässä jutussa on se, että ainakaan mun porttialueella ei sijainnut ainuttakaan automaattia - täähän mulle selvis sitten vasta siellä itse porttialueella. Ja kuten arvata saattaa, multa ei myöskään löytynyt penniäkään paikallista valuuttaa, koska sattumoisin olin transfermatkustaja. Noh, ei vielä ehtinyt epätoivo iskemään kumminkaan. Ajattelin, että ostan sitten koneesta ruokaa. Pakkohan siellä on jotain myyntiä olla, kun lento kestää sen 8,5h. Noh ei siinäkään mitään, koneessa sitten selvis, että juuh, eipä pysty kortilla maksamaan ja jälleen ainoa käyvä valuutta on Malesian ringgit, jota ei mulle ollu siihenkään pisteeseen mennessä mistään ilmestynyt. Tässä kohtaa suoraan sanottuna vitutuskäyrä nous aika tappiin ja siinä sitten nökötettiin nälkäsenä Melbourneen asti. Kiitos luojan olin saanut mun  Spotifyn jälleen toimimaan Malesiassa, kun edellisenä iltana Thaimaassa ei se tahtonut enää toimia. Onneks myös olin tosi väsynyt, joten nukuin koko matkan tai kuuntelin musiikkia ja pelasin puhelimella.

Täällä Melbournessa asiat on sujuneet huomattavasti kivemmin. Australialaiset on todella ystävällisiä ja auttavaisia. Tällä hetkellä asun Flinders Street Stationin vieressä olevassa hostellissa ja tää paikka on aivan loistava! Rento ilmapiiri, hyvät tilat ja todella mukava ja auttavainen  henkilökunta.

Tänään myös kävin avaamassa pankkitilin ja hommasin australialaisen puhelinliittymän. Pankkiasiat suju tosi mukavasti ja virkailijakin oli ehkä paras, kenen kanssa oon ikinä asioinut. Neuvo tosi hyvin pankkiasioissa ja ihan myös, että minne kaikkialle täällä Australiassa kannattaa suunnata. Mulla pankkina toimii siis Commonwealth, joka on Australian isoin pankki. Tosi moni reppureissaja on mulle kyseistä pankkia suositellu. Tilin ylläpito maksaa 4 dollaria kuukaudessa ellei oo alle 21-vuotias, talleta joka kuukausi 2000 dollaria tai ole opiskelija. Kätevää kun kyseisen pankin automaatteja löytyy lähes joka kulmasta täällä. Pankkitilin avaamiseen tarvitsi vaan passin, osoitteen ja puhelinnumeron. Osoitteeksi käy myös hotellin osoite, kunhan vaan siellä viipyy sen aikaa, että kortti ehditään sinne postittamaan. Puhelinnumeroksi ei kelvannut Suomen numero, sillä viesti, jonka tarvitsee, jotta saa "nettipankkioikeidet" ei suostu saapumaan suomalaiseen numeroon. Niimpä tässä kohtaa lähtin hommaamaan aussiliittymää.

Puhelinoperaattoriksi mulle valikoitu Telstra. Tästäkin olin kuullut paljon hyvää jo ennestään ja netistä olin jo ehtinyt katselemaan liittymiä. Australiassa puhelimien netti on suhteellisen hidas ja kallis. Päätin silti ottaa sellasen sopimuksen, jossa kyseinen homma on. Lähtökohtasesti tossa sopimuksessa olis, että siihen kuuluu 2,5GB/kk, mutta koska olin uusi asiakas sain sen tuplana. Sopimukseen myös kuuluu rajattomat tekstiviestit ja 1000 dollarilla puheaikaa. Hintaa tällä oli 50 dollaria, joka on kyllä Suomen hintoihin tottuneena mun mielestä aivan hirveesti. Euroissa tuo siis vähän reilu 30. Laskut tulee kätevästi sähköpostiin ja liittymän voi irtisanoa milloin vaan. Oon kumminkin ihan tyytyväinen, koska sattuneesta syystä oon tottunut huudattamaan Facebookkia, Whatsappia ja Snapchattia ynnä muita todella tärkeitä sovelluksia.

Tax file numerin eli veronumeron, joka on siis tällä lähimpänä suomalaista henkilöturvatunnusta, hain jo eilen verkossa. Hakemus oli aika nopee täyttää, mutta jälleen kerran miinuksena vaadittu osoite. TFN siis postitetaan 28 päivän kuluessa, ja mä en ajatellu kyllä täällä siihen asti kykkiä. Onneks sitä voi myös pyytää puhelimitse kymmenen arkipäivän kuluttua hakemuksen jätöstä.

Oon siis ihan kiitettävän hyvin saanu täällä asioita hoideltua, ja huomenna olis edesä ensimmäinen työhaastattelu. Hakemuksen jätin eilen ja siis au pairin paikka on kyseessä. Oon kerran jo ollut au pairina ja en oikein tiedä haluanko jälleen siihen ryhtyä, varsinkin kun pystyisin olemaan siellä korkeintaan joulukuun puoleen väliin. Olis kiva kokeilla välillä jotain muutakin. Tänään esimerkiksi hain mustikanpoimijaksi. Ei oo ihan mun unelmaduuni, mut sentään jotain erillaista.

Ihan hyvin mulla siis täällä menee. Anteeks pitkästä ja kuvattomasta tekstistä. En oo vielä(kään) ehtinyt eksyä ja tutustua tähän erittäin mukavaoloiseen kaupunkiin, mutta asia tulee muuttumaan pian.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti