Normipäivä

Aattelin vähän avata tätä mun työnkuvaa keromalla mulle tyypillisestä työpäivästä. Tänäänkin vaikka on lauantai oon töissä. Eläimet ei tunne sanaa vapaapäivä ku ne aina tarvii ruokaa. Tänään poikkeuksena on se, että eipä oo muita hommia kun vaan eläinten ruokinta. 

7:00

Yleensä heräillään siinä seiskan aikaan ja hengataan sängyissämme kunnes on pakko nousta. Joskus haen kupillisen kahvia sänkyyn heti seiskalta ja juon sen siinä ennen varsinaista liikkumista. 

7:45

Tässä kohtaa oon yleensä jo pystyssä ja syön aamupalaa samalla ku väännän karitsoille aamumaitoa. Vielä hetken chillaillut kuunnellen musiikkia tai teeveetä katsellen. 

8:00

Aika lähteä valumaan vajalle ruokkimaan karitsat. Kolme pienintä ruokitaan ihan tuttipullolla sylissä pitäen. Muille kaadetaan 'ruokkijaan' ämpärillinen maitoa. Tän jälkeen viedään karitsat ulkoautaukseen. Yleensä tiedossa on kunnon aamujumpat ku noi karitsat ei aina oo ihan yhteistyöhalusia. Pienimmät seuraa perässä mut isoimmat alkaa juosta ympäri maita ja mantuja, tietysti me perässä juosten. Yleensä ne joutuu raahamaan tai kantamaan sinne aitaukseen. Parasta täs on se, et painavimmat on abot sen 20 kiloa ja yhtään ei helpota se, että ne kyllä osaa taistella vastaan. 

8:45

Tässä kohtaa valutaan takas talolle ja pestään tuttipullot ym. Sen jälkeen valutaan tekemään sitten muita farmihommia esim mennään pystyttämään aitoja tai keräämään kiviä tai mitä nyt milloinkin. 

11:00

Taas aika tehdä maito ja ruokkia karitsat. 

11:30

Lounaan aika. Yleensä kokataan jotain pikasta ja jutellaan niitä näitä ja hetki hengähdetään. 

12:30

Takasin töihin. Yleensä tää iltapäiväpätkä menee suhteellisen nopeesti, vaikka semisti alkaa kaikki puuduttamaan. 

16:00

Taistellaan karitsat takasin vajaan ja siistitään siellä vähän paikkoja, ku ne on aika kovia sotkemaan. Jälleen aika ruokkia karitsat. Täytetään ruokakupit pelleteillä, et noi oppis joskus myös syömään ihan rehua. 

17:00

Aika lopettaa työt. Aletaan vääntää taas ruokaa meille ja otetaan ehkä lasilliset punkkua. Katellaan telkkaria ja hengaillaan.

20:00

Karisojen iltaruokinnan aika. Ulkona on jo kylmä ja pimeetä ja yleensä me ollaan jobaika väsyneitä tässä kohtaa, mut velvollisuudet kutsuu. Laitetaan karitsoille lämmitin päälle yöks ja valot pois. 

22:00 

Aika mennä nukkumaan, et jaksaa taas uuden päivän noitten hörhöjen kanssa. 

Tykkään ihan sikana tästä tän työn monipuolisuudesta. Eikä tää oikeestaan tunnu työnteolta kun noihin pikku naperoihin alkaa kiintymään ja ne kiintyy muhun. Ne on aina kerjäämässä ihan hirveesti huomiota, ihan ku kouran pennut. Kummasti jaksaa joka aamu nousta ylös ku tietää et jotkut pikkuset siellä on odottamassa.