Gili Trawangan

Balilla vietettiin pari yötä ja siitä sitten suunnattiin Gili Trawanganille. Saari on reppureissaajien ja sukeltajien keskuudessa suosittu ja iltasin oli aina tarjolla monenmoista menomestaa. Saaren ilmapiiri on tosi paikallisen olonen ja rantakadulta poistuttaessa tuntuu, että on suunnilleen saaren ainoa turisti. Kulkuvälineinä käytetään polkupyöriä, hevoskärryjä tai ihan perinteistä apostolin kyytiä. 

Saarella ympärysmittaa oli se 7-8km niin me kulutettiin päivät pääosin ajamalla saarta ympäri fillareilla samalla yrittäen ettiä hyvää rantaa. Eipä me siinä kumminkaan onnistuttu kun koko tantaviiva oli täynnä kiviä ja korallia ja hyvät paikat oltiin rakennettu täyteen. Sadekauden sateet ja ukkoset myös aika ajoin koetteli meitä. Sähkökatkokset ei ollu mitään harvinaisuuksia iltasin. 

Kerran käytiin myös snorklaamassa, mut reissu oli suhteellisen epäonnistunu. Jäätävän terävät korallit rannassa raapi mukavasti jalat naarmuulle ja taisin myös saada osumaa meduusasta. Hirveen työn takana oli päästä sopivan syvälle ja sielläkin näky vaan kuollutta riuttaa.