Elämä täällä hostellissa on tosi jees ja en millään haluis lähtee, ihan sairaasti kivaa porukkaa ja uusia hyviä ystäviä. Onneks mä (toivottavasti) pääsen tänne takasin kumminkin joka viikonloppu tuolta farmilta.
Eilen meni ilta soitellessa Suomeen. Ihana puhua perheen kanssa pitkästä aikaa! Tänään sitten aattelin vuorostaan sitten piinaa sisaruksia. On se jännä, miten kaikkee oppii arvostaa heti ku asiat ei ookkaan enää niin itsestäänselviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti