tag:blogger.com,1999:blog-20625133565546052892024-02-19T06:00:40.378+02:00I never thought about the universeSonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.comBlogger81125tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-46301031019792788232016-10-25T05:32:00.001+03:002016-10-25T05:32:42.606+03:00Uudet tuuletTällä hetkellä nökötän peiton alla omassa sängyssä, mun ekassa omassa kodissa. Mä en vieläkään usko, että nään mun sängystä Sydneyn kuuluisan oopperatalon - me asutaan lahden toisella puolella, aivan sillan vieressä, Kirribillissä. <div>
<br /></div>
<div>
Tässä on siis joo vähän ehtinyt taas tapahtua. En vois olla onnellisempi. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3ffymDsCnWtQXLWan5NV1t50J1RCek9ILat2tx8u1RMy0O2CGzQNvuTk9gnMOpuDzNAdRsZFfWT2OP-eCf2mtxuggzEK8_Z8ZIjBalhMp-yTLwMp8Rzq2fQp1_SgR-YQ3XkMcUDfNwn7b/s1600/14595620_10207948793663927_6460170531455575383_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="476" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3ffymDsCnWtQXLWan5NV1t50J1RCek9ILat2tx8u1RMy0O2CGzQNvuTk9gnMOpuDzNAdRsZFfWT2OP-eCf2mtxuggzEK8_Z8ZIjBalhMp-yTLwMp8Rzq2fQp1_SgR-YQ3XkMcUDfNwn7b/s640/14595620_10207948793663927_6460170531455575383_n.jpg" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-36329703097389102052016-09-27T12:25:00.001+03:002016-09-27T12:25:06.575+03:00VuosipäiväVuosi sitten kun mä Helsinki-Vantaalla nousin lentokoneeseen ja kävin itkusena istumaan omalle paikalleni, mulla ei ollut hajuakaan mihin seikkailuun olin astumassa. Muistan vieläkin kuinka lentoemännät luuli, että pelkään lentämistä, mutta jouduin niille korjaamaan, että nyt ei oo siitä kyse, vaan, että en oo tulossa takaisin Suomeen ihan piakkoin. <div><br></div><div>Silloin tarkotuksena oli olla täällä sen puoli vuotta. Noh, tässä on nyt puol vuotta siitä kun se puoli vuotta tuli täyteen. Niin ja muutama päivä sitten tuli toisen vuoden viisumin myöntämispäätös sähköpostiin. </div><div><br></div><div>Mä en oo varmaan ikinä ollut näin onnellinen, enkä myöskään niin stressaantunut 'aikuisten asioista', mitä täällä oon ollut. Viimoset 365 päivää on opettanu mulle varmaan enemmän, mitä yhdeksän vuoden oppivelvollisuus opetti. Aiheet on toki ollut aika erilaisia. Oon oppinu keittämään perunoita, hoitamaan pankkiasioita ja ennen kaikkea oon oppinut paljon ympäröivästä maailmasta, muista ihmisistä ja itsestäni. Omalle epämukavuusvyöhykkelle astuminen todellakin kasvattaa. </div><div><br></div><div>Mä oon muuttunut. Se on varmaa. Oon edelleen se sama Sonja pillittämässä lentokoneessa vuosi sitten, mutta näen asiat erilailla ja osaan laittaa asioita paremmin oikeeseen perspektiiviin. Esimerkiksi jos mulla on ylimääräistä rahaa en mee shoppailemaan, vaan ehkä ostan jotain tosi halpaa alennusmyynneistä ja laitan loput säästöön. </div><div><br></div><div>Perhe on tullu rutkasti tärkeämmäksi, vaikka en ketään ookkaan nähny vuoteen, siinä taitaa se syykin olla. Oon tosi kiitollinen kaikkien tuesta ja mukana elämisestä. Nekin on varmaan oppinu tässä jotakin. Eipä ainakaan oo vähään aikaan tullu äitiltä viestiä, että mee nukkumaan, siellä on jo myöhä. </div><div><br></div><div>On mulla ollu hetkiä, kun on isiä ja äitiä tullu ikävä tai kun oisin vaan halunnut hiippailla sisarusten luo juomaan viiniä tai kaljaa. Ihan vaan olla. </div><div><br></div><div>Oon kiitollinen joka hetkestä täällä, tuesta ja kannustuksesta sieltä Suomesta päin ja ennen kaikkea kiitollinen tulevasta. </div><div><br></div><div>Kiitos kaikille, että ootte ollu mukana mun matkassa. </div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-58627096950333440942016-09-26T13:59:00.001+03:002016-09-26T13:59:26.107+03:00LammashommiaMaanantaina lensin takasin Perthiin ja tiistaina otin sitten bussin takasin farmille. Täällä oli lampaitten kerintä menossa ja tupsahdin sitten suoraan kiireen keskelle. <div><br></div><div>Tässä kohtaa pakko myöntää, että en tiedä sanastoa suomeksi niin hyvähän tässä sitten selittää, että mitä me tehtiin. </div><div><br></div><div>Meijän päähommana oli ns lääkitä lampaita ruiskuttamalla semmosella repulla pinkkiä tahnaa lampaitten suuhun. Sen tahnan olis tarkotus ehkäistä kirppujen hengailua niiden villassa. Käytiin myös hakemassa lampaita pelloilta ja työnnettiin niitä sitten piha-aitauksissa eteenpäin vajaan, missä niitten villa sitten leikattiin.</div><div><br></div><div>Paras ja helpoin osuus oli kävelyttää lampaat takasin pelloille. Muutaman jouduin keräämään avolavalla ja kuskaamaan ne pelloille kun ei ne ite pystyny kävelemään. Siellä sitten kiltisti ne vuorollaan istu etupenkillä, kun siihen auton lavalle ne oli liian hankala nostaa. </div><div><br></div><div>Oli tosi kiva tehä töitä eläinten kanssa ja varsinkin lammaskoirien. Niille voi rupatella ku ihmisille ja ne tekee työtä käskettyä.</div><div><br></div><div>Harmi, että mulla on vaan yksi kuva koko touhusta, kun oli niin kiireinen viikko. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHo5ovr1UvjgnvIhlRXkEf4uBQu96A2J_Ceu0u4EMLZ7D-qCrUICr4-DaCD4DJyAWxzWNcDtBL9Ftqztk0As5NO6knHNiZSMFJ5qEscL46gniKZNAtsEWY-fV1KEr0Kcge188F9Se7F-ez/s640/blogger-image-1132782429.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHo5ovr1UvjgnvIhlRXkEf4uBQu96A2J_Ceu0u4EMLZ7D-qCrUICr4-DaCD4DJyAWxzWNcDtBL9Ftqztk0As5NO6knHNiZSMFJ5qEscL46gniKZNAtsEWY-fV1KEr0Kcge188F9Se7F-ez/s640/blogger-image-1132782429.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-84602913140525922442016-09-26T13:58:00.001+03:002016-09-26T13:58:52.548+03:00PuolimaratonOli ihana päästä viikonlopuks Sydneyyn. Sopivasti olin siellä jo perjantai-iltana, mutta juhlinnoista joudun jättäytymään sunnuntaisen puolikkaan maratonin takia. Oli silti ihana nähä kaikkia kavereita pitkästä aikaa! <div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEg3Q_EkZSgD-FVi2iUzXMlEa3cnB5Yk33zD7x21ym-bqii-xYnAlX6KddERk67g6GOZtO4QcfYvfJ_8aP1NkeM2H8Xn-yvK_6c4biQWloHKpDURgH4aj4Zn8nZ6TRDrG6vxzOYXza_scY/s640/blogger-image--1992559232.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEg3Q_EkZSgD-FVi2iUzXMlEa3cnB5Yk33zD7x21ym-bqii-xYnAlX6KddERk67g6GOZtO4QcfYvfJ_8aP1NkeM2H8Xn-yvK_6c4biQWloHKpDURgH4aj4Zn8nZ6TRDrG6vxzOYXza_scY/s640/blogger-image--1992559232.jpg"></a></div><br></div><div>Maraton meni ihan pyllylteen mun huonovointisuuden takia ja puolen tunnin kävelymatka tunti kyllä ihan kokonaiselta maratonilta ton puolikkaan jälkeen. Loppupäivän olinki sitten sängyn pohjalla. Onneks illalla vähän piristyin ja käytiin muutamassa irkkubaarissa kaveriporukalla. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPcjfX88Dqe-1acYtu5dpmrr4mXxfE_Hgft6tMuZa2xCoUhvUE_A7rAgI8gt8N89uPiJC_qXO0W9SvCNI9UKJq9QL36iqmRT_BDoeF3dcUEiNXTjObs88jVT9d7UNEf4V9oU02lYbem5E6/s640/blogger-image-423174359.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhPcjfX88Dqe-1acYtu5dpmrr4mXxfE_Hgft6tMuZa2xCoUhvUE_A7rAgI8gt8N89uPiJC_qXO0W9SvCNI9UKJq9QL36iqmRT_BDoeF3dcUEiNXTjObs88jVT9d7UNEf4V9oU02lYbem5E6/s640/blogger-image-423174359.jpg"></a></div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-8195963908211903142016-09-26T13:03:00.001+03:002016-09-26T13:03:54.400+03:00Lentokoneessa<div><span style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><i>Tän tekstin kirjotin viime toissa perjantaina matkalla Sydneyyn. </i></span></div><span style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><div><span style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></span></div>En muista milloin viimeks oisin saanu kylmiä väreitä jostain asiasta. Tänään sain. Mä en muistanutkaan kuinka paljon mä nautin lentämisestä. </span><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;">En muista milloin viimeks oon ollu näin kauan lentämättä. Viimeks kun lensin, taisin lentää Brisbanesta Sydneyyn helmikuun lopulla. Tuntuu ikuisuudelta. </div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;">Nyt istun lentokoneessa ja suuntana on jälleen Sydney. Näin ilmasta käsin ymmärtää kuinka eristyksissä Perth on kun noin viiden minuutin lentämisen jälkeen ikkunasta ei näy muuta kun metsää ja satunnaisia peltoja. Musta on ihana palata taas Sydneyyn ja pois eristyksistä. Tätä iloa tosin tulee kestämään vaan viikonlopun verran tällä kertaa. Sunnuntaina olis tarkotus käydä heittää kevyt 21km aamulenkki Blackmore's running festivalilla. Saa nähä millä ajalla sitä maaliin pääsee tällä kertaa. </div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6vRwnFH6gLCsXbZdi3Xi6OT1mfzEMk9OF2kyiC5JN1Hbodxe8S3sz_ciNIh6NbFU9FmK58yx1cliA8WJytqY8v_AVV2c45ZxCJF-6onBGO8IYp3vK3PpOrOZth55VB_8JOHxCQCEtAUPH/s640/blogger-image--1255188464.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6vRwnFH6gLCsXbZdi3Xi6OT1mfzEMk9OF2kyiC5JN1Hbodxe8S3sz_ciNIh6NbFU9FmK58yx1cliA8WJytqY8v_AVV2c45ZxCJF-6onBGO8IYp3vK3PpOrOZth55VB_8JOHxCQCEtAUPH/s640/blogger-image--1255188464.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-10381125669699599332016-09-26T13:02:00.001+03:002016-09-26T13:02:05.542+03:00Sauna<span style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;">Tapeltiin vähän työkavereiden kanssa. Aiheena oli lämpötilat. Niin ne mulle kivenkovaa väitti, että ihminen kuolee sadan asteen lämmössä. Puhuttiin siis saunasta. </span><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;">Kerroin, että yleensä meillä on saunassa lämpöä se 80-90 astetta, mut joskus kun joku innostuu voi se pompahtaa sataan, tai vaikka ylikin, mutta siinä vaiheessa mä oon jo poissa pelistä. Siihen britit tokas, että ei muuten varmana puhuta nyt celsius asteista vaan farenheiteista. Tässä kohtaa avauduin tyhmyydestäni ja kerroin, että mä en ees tiiä mikä lämpötila on lämmin jos puhutaan farenheiteista, koska Suomessa ei farenheittejä käytetä. Miks siis kertoisin saunan lämpötilat farenheitteinä?</div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;">Tässä kohtaa Jonna soitti ja kerroin sille vähän huvittuneena tästä meidän 'riidasta'. Tämä suomineito aiheesta oikeen kunnolla herneen nenäänsä, (se tais oikeen singahtaa suoraan sinne syövereihin) ja puhelimessa mulle huus kuinka mun työkaverit on idiootteja. Pakko kyllä myöntää, että meinas muullakin vähän herne valahtaa syvälle nenään keskellä tota keskustelua kyseisten brittien kanssa. Tai no pakostahan sitä kun ihmiset, ketkä ei oo ikinä Suomessa vierailleet ja jotka joten kuten sen osaavat kartalle laittaa, alkavat mulle pitää biologian/kemian tuntia siksi, että voisivat todistaa saunan lämpötilan olevan yleensä sen 80-90 farenheittiä. Tässä kohtaa ei varmaan tarvitse edes todeta, että kyseisen oppitunnin faktat eivät ihan kyllä faktoja tainneet olla. </div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;">Joo onhan se suomalainen kulttuuri aikas outoa, tietyissä määrin jopa hullua, mutta minkäs minä sille voin. </div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;"><br></div><div style="color: rgb(69, 69, 69); font-family: UICTFontTextStyleBody; text-decoration: -webkit-letterpress;">Terveiset vaan sinne kotosuomeen! Pitäkää sauna kuumana, mut varokaa liian kuumia lämpötiloja!</div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-48725934105582161252016-09-11T13:59:00.001+03:002016-09-11T13:59:59.319+03:00Jalkoja kutittaaAlkaa kummasti taas jalkoja kutittamaan ja tekee mieli lähteä jälleen tienpäälle - tai oikeestaan ihan minne vaan. Alkaa loppu kummasti vaan lähentyä tällä farmilla. Viis viikkoa ja Western Australia jää taa ainakin hetkeks. Ens viikolla lennän viikonlopuks Sydneyyn ja käyn juoksemassa sen puolimaratonin. Sit vielä takasin tänne neljäks viikoks ja sit olis tarkotus lentää jälleen Sydneyyn, tällä kertaa ihan asumaan! <div><br></div><div>Tänään buukkasin vikat lennot tälle vuodelle. Kaikkee kivaa vielä tiedossa enne uutta vuotta, enkä millään jaksais odottaa! Isoveikka tulossa kylään, roadtrip, Coldplayn konsertti ja joululoma Suomessa! Yritän suuremmin olla ajattelematta tota kaikkea, ettei nää yli 10h työpäivät alkais ihan liikaa ketuttamaan. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh9GB9js3d6LFNy2g8dSHzbZ83U7gYltfhTBKZM7MmYQ5909C00Rb-sPzx1xzhMvCG_GXCquHBzsQaax8fE6WUSGkmmvfdnHkFDqb972SqIfJOShX90AjAv5p_ae3Yb7lu4rA6UhTAK3j9/s640/blogger-image-2052648093.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgh9GB9js3d6LFNy2g8dSHzbZ83U7gYltfhTBKZM7MmYQ5909C00Rb-sPzx1xzhMvCG_GXCquHBzsQaax8fE6WUSGkmmvfdnHkFDqb972SqIfJOShX90AjAv5p_ae3Yb7lu4rA6UhTAK3j9/s640/blogger-image-2052648093.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-78175477213049688042016-09-04T11:42:00.001+03:002016-09-04T11:42:25.745+03:00BunburyJonna tuli taas käymään tänä viikonloppuna. Eilen ajettiin Bunburyyn shoppailemaan. Tyypilliseen tapaan oltiin aikataulusta jäljessä ja suunnilleen kaikki kaupat oli kiinni kun vihdoin sinne saavuttiin. Päätettiin siis vaan nauttia mäkkärin tarjonnasta ja auringonlaskusta. <div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsIoW_OCj9o2pAYU4YVvPyZJtkzcaAsqkOCfUCXfIhq9xzpNlRef3WXtTZzL5fCm5Wo4ChTPByf8_pkyB4Pvu2Shk6fM-QR-KclFGhs3NAO5mCfZLy5t2u3_1oVKX4CP02h1H9JVbrVkkJ/s640/blogger-image-402998131.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsIoW_OCj9o2pAYU4YVvPyZJtkzcaAsqkOCfUCXfIhq9xzpNlRef3WXtTZzL5fCm5Wo4ChTPByf8_pkyB4Pvu2Shk6fM-QR-KclFGhs3NAO5mCfZLy5t2u3_1oVKX4CP02h1H9JVbrVkkJ/s640/blogger-image-402998131.jpg"></a></div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-QWy96vBU9lRtMMAS-SdbbrxtRN-JqEYu2aVf3f1BtU5wwmh7TDLArrPposUO22PRLr-YYFp9OSfhHor6QZb0TvRk_ppQQB1VyWNYnF1rlFsut2UegVBAiAIQj7_EIz204Y9kBUkrklA0/s640/blogger-image-43528786.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-QWy96vBU9lRtMMAS-SdbbrxtRN-JqEYu2aVf3f1BtU5wwmh7TDLArrPposUO22PRLr-YYFp9OSfhHor6QZb0TvRk_ppQQB1VyWNYnF1rlFsut2UegVBAiAIQj7_EIz204Y9kBUkrklA0/s640/blogger-image-43528786.jpg"></a></div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXpyp1Q3jp3N_CVxdbd1VbDjBS6P5AOr7RHOifRmsryw1e2y3rjTF3nQExfCJGNLMcmHFJ9ufHF875Ck7cumBJuYwlQ-g_dTtJMk0GTnBRlVaccgc4sObafdXPXZHGNFIMPWDRGSLiDLyf/s640/blogger-image--1224963609.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXpyp1Q3jp3N_CVxdbd1VbDjBS6P5AOr7RHOifRmsryw1e2y3rjTF3nQExfCJGNLMcmHFJ9ufHF875Ck7cumBJuYwlQ-g_dTtJMk0GTnBRlVaccgc4sObafdXPXZHGNFIMPWDRGSLiDLyf/s640/blogger-image--1224963609.jpg"></a></div><br></div><br></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-59379275546906072342016-08-23T17:11:00.001+03:002016-08-23T17:11:59.280+03:00RoadtripViime viikonloppuna lähettiin Jonnan kanssa pikku roadtripille. Suuntana oli pohjonen ja kilometrejä tuli matkattua reilu 1300. Ajettiin Geraltoniin asti ja takasin päin matkalla käytiin moikkaa kavereita niiden farmilla. Lauantaina oli ihana herätä rannalla auringonnousuun ja koko viikonloppu siitä eteenpäin matkattiinkin yökkärit päällä - ihan vaan koska voitiin. Paljon roskaruokaa, naurua, juoruumista, hyvää musiikkia ja upeita maisemia. Yks parhaimpia viikonloppuja Western Australiassa tähän asti. <div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ7MQJ9r1eWdfJ14yRHBi4JvQT14FtrJ16hFtEDYdjtiEmACxinm4wfxsWcVONiS_EecL23rKvTR-6vNDDfc9WvDzbPzG6CkGnTs9SHvRko_RRwURFki7HSuJRKKEVExSQfaW8rkpyl7U9/s640/blogger-image-1787557863.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ7MQJ9r1eWdfJ14yRHBi4JvQT14FtrJ16hFtEDYdjtiEmACxinm4wfxsWcVONiS_EecL23rKvTR-6vNDDfc9WvDzbPzG6CkGnTs9SHvRko_RRwURFki7HSuJRKKEVExSQfaW8rkpyl7U9/s640/blogger-image-1787557863.jpg"></a></div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRWzMPFGwGsB_iiiRUR4v09E1HS883wLRpLBVEwIAi3fRlm1oBYhMCzt-RJw9dXpL0jg3sH2LRIufIipFJ-q3XnjutdSgNP5H7nON5PV24x6G4Assj81ULphM-BNYnZfo82JEDHc-XbC5B/s640/blogger-image-382066443.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRWzMPFGwGsB_iiiRUR4v09E1HS883wLRpLBVEwIAi3fRlm1oBYhMCzt-RJw9dXpL0jg3sH2LRIufIipFJ-q3XnjutdSgNP5H7nON5PV24x6G4Assj81ULphM-BNYnZfo82JEDHc-XbC5B/s640/blogger-image-382066443.jpg"></a></div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_FemhClORnAjgIV-m-PD6n3fcqQ8epQOps7GwRxQGhzenVfGhRFwC4zXzI6VjXxs3eFkrRsChSAsY60LZvtMBCKFGzREVrugmYru8ndCQnvI3msCZB6eZjK9RDrJqOBdUhAANBdSvW5kk/s640/blogger-image-1445683379.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_FemhClORnAjgIV-m-PD6n3fcqQ8epQOps7GwRxQGhzenVfGhRFwC4zXzI6VjXxs3eFkrRsChSAsY60LZvtMBCKFGzREVrugmYru8ndCQnvI3msCZB6eZjK9RDrJqOBdUhAANBdSvW5kk/s640/blogger-image-1445683379.jpg"></a></div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC2FHFc6bESHJ0WwxgHIbgDtjVbk4EIEiPCyNw89B0EDjM9k9vs7dyfegMpCaHyWdSMdE78W2vMl5JIbhiLmLEZUVGShBIKz3Bt_UztaZL1dwyCWYSqWsgwPQESxCU_rKdJpHRjKgiGDbN/s640/blogger-image-2143440504.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC2FHFc6bESHJ0WwxgHIbgDtjVbk4EIEiPCyNw89B0EDjM9k9vs7dyfegMpCaHyWdSMdE78W2vMl5JIbhiLmLEZUVGShBIKz3Bt_UztaZL1dwyCWYSqWsgwPQESxCU_rKdJpHRjKgiGDbN/s640/blogger-image-2143440504.jpg"></a></div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLYoxA3cV3-r_SnjH9_rgP7Vg8GVx9OxGlcuxcDybSwKflUXgRqzVLaT517Vz_Lmef91ln7VIolJ0FX9QZoKmowphEki3ZuZgLkhC14SfGGoKXqS_Zq8cB8u9wv1qE0V3Z2A7CRN7Vu3D0/s640/blogger-image-1944214716.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLYoxA3cV3-r_SnjH9_rgP7Vg8GVx9OxGlcuxcDybSwKflUXgRqzVLaT517Vz_Lmef91ln7VIolJ0FX9QZoKmowphEki3ZuZgLkhC14SfGGoKXqS_Zq8cB8u9wv1qE0V3Z2A7CRN7Vu3D0/s640/blogger-image-1944214716.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-73100353669669218412016-08-17T15:35:00.001+03:002016-08-17T15:35:19.857+03:00KuulumisiaNo tässä on taas vähän taas aikaa vierähtäny ja vuodellakin ehdin vanheta. Suhteellisen kiireistä on ollu täällä farmilla ja maanantaina tuli just kaks kuukautta täyteen täällä. Tarkotus ois vielä siis kaks kuukautta täällä olla. Kuukauden päästä tosin ois viikonloppureissu Sydneyyn tiedossa puolikkaan maratonin merkeissä, saas nähä millä ajoilla maaliin päästään jos päästään...<div><br></div><div>Juoksemisen sijaan oon siis ollu töissä yleensä auringon noususta laskuun. Pääosin tullu vaan väännettyä aitoja. Istutettiin me puitakin tossa yks päivä ja tänään korjattiin workshopin lattiaa. </div><div><br></div><div>Karitsoja meillä on jäljellä enää seitsemän yheksästä. Toinen kuoli vähä mulesingin jälkeen johonkin tulehdukseen, jonka jälkeen piikitettiin penisiliinit joka karitsaan. Toinen taas kuoli kun kaikki karitsat muutti isolle laitumelle ja ruuan laatu parani niin paljon, että sen elimistö alko ilmeisesti tuottaa liikaa jotain bakteeria joka sit koitu sen koht<span style="font-family: 'Helvetica Neue Light', HelveticaNeue-Light, helvetica, arial, sans-serif;">aloks. </span></div><div><span style="font-family: 'Helvetica Neue Light', HelveticaNeue-Light, helvetica, arial, sans-serif;"><br></span></div><div><font face="Helvetica Neue Light, HelveticaNeue-Light, helvetica, arial, sans-serif">Aika se vaan rientää ja ei oo enää kun joku 10 päivää niin on kaikki farmipäivät kasassa tokan vuoden viisumiin. </font></div><div><font face="Helvetica Neue Light, HelveticaNeue-Light, helvetica, arial, sans-serif"><br></font></div><div><font face="Helvetica Neue Light, HelveticaNeue-Light, helvetica, arial, sans-serif"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7pS4NquWUZcv0QhBvkSiIzMMUyMjCW_qkZl3EMIY3G5lNxqpUU035hE9a1bo_GztQgyxAOpWevB3f7ka7bxxKL9Yv8mgg-LWmLTPNT1rDg8QDJOz_BjKSPU3McTI8Gh0nEE-JiAIhlATD/s640/blogger-image--2019496268.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7pS4NquWUZcv0QhBvkSiIzMMUyMjCW_qkZl3EMIY3G5lNxqpUU035hE9a1bo_GztQgyxAOpWevB3f7ka7bxxKL9Yv8mgg-LWmLTPNT1rDg8QDJOz_BjKSPU3McTI8Gh0nEE-JiAIhlATD/s640/blogger-image--2019496268.jpg"></a></div><br></font></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-12369681219779110312016-07-11T16:54:00.001+03:002016-07-11T16:54:34.162+03:00Meillä hevoset karkaileeTänään oli ihan mielenkiintonen päivä. Oli eläinten iltaruokinnan aika ja oltiin just tehty karitsoille maito ja lähettiin koirien vajasta hakemaan hevoselle ja poneille porkkanoita. Yllättäen kyseiset elukat siinä mussutti ruohoa suoraan kulman takana. Hetken siinä monttu auki tuijoteltiin, että mitäs hittoa. Ne oli siis onnistunu karkaamaan sieltä niitten aitauksesta kun se portin lukko on rikki. <div><br></div><div>Oli ihan pikkunen työ saada ne takasin sinne, kun ei meistä kumpikaan oo hevosia käsitelly. Kaikki koirista lehmiin menee mulla ihan helposti, mut hevosten käsittely on mulle yks suuri mysteeri. No eipä siinä muu auttanu ku soitin kaikki aussikaverit läpi ketkä saattais ees jotain tietää hepoista, eikä kukaan tietenkään vastannu. Onneks on internet ja vihdoin saatiin yhteys ja neuvoja ja saatiin hepat ees vähän liikkeelle. Sit tajuttiin onneks soittaa meijän työkaverille joka yllättäen osottautukin sitten heppamieheks. </div><div><br></div><div>Kovin itsepäisiä nää hepat täällä vaikuttaa olevan kun Benilläki oli vähän haastetta saada ne takasin omille laitumilleen. Onneks loppu hyvin kaikki hyvin. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRibkp6QyiRfuz4EaIqk-pfusY-meisrdcCbeR9klT2K-qCi_42JwsS7Lur35V76bKLk-oP3tKNa1gwCFAwy3wGM6p-yoXNB3NiNGWeyrRu1B6KaC-ylAYbGMOEC_4zGitSEnjZOZZMtOS/s640/blogger-image-1671150319.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRibkp6QyiRfuz4EaIqk-pfusY-meisrdcCbeR9klT2K-qCi_42JwsS7Lur35V76bKLk-oP3tKNa1gwCFAwy3wGM6p-yoXNB3NiNGWeyrRu1B6KaC-ylAYbGMOEC_4zGitSEnjZOZZMtOS/s640/blogger-image-1671150319.jpg"></a></div><br></div><div><br></div><div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-79341360274680740682016-07-07T16:21:00.001+03:002016-07-07T16:21:01.108+03:00Mulesing<div><i>Ehkä vähän rajumpaa tekstiä luvassa. </i></div><div><br></div>Koitti sitten nämäkin ikävät päivät. Meijän pikku karitsoilta lähti hännät ja niin lähti myös monelta sadalta muulta karitsalta. <div><br></div><div>Nää lampaat tällä farmilla on pääosin merinolampaita, niiden villan sanotaan olevan maailman parasta - pelkkää pehmeetä pohjavillaa täynnä koko lammas. Ikävämpi homma näissä lampaissa on se, että ne on aika ryppysiä. Rypythän ei sinäänsä haittaa, mutta siinä hännän ympärilläkin kun on niitä ryppyjä niin ne houkuttaa sinne kärpäsiä, varsinkin kun niihin ryppyihin jää myös niitä eläimen jätöksiä. Kärpäset sitten munii sinne ryppyihin ja lihaan niitä toukkia jotka aiheuttaa lampaille ja karitsoille kuvuliaita tulehduksia, jotka voi saattaa niiden hengen vaaraan. Eli siis siks hännän ympäristöstä postetaan nyös nahkaa. Myös arpikudos hankaloittaa niitten kärpästen muninista sinne lampaan ihoon. Tää homma on kuulma vaan käytössä Australiassa ja Uusi-Seelanti yrittää siitä para-aikaan päästä eroon. </div><div><br></div><div>Sanotaanko, että kyseisen operaation jälki ei oo kaunista kateltavaa. Jos ihan suoraan sanotaan niin paljasta raakaa lihaa kohdassa, missä ennen oli häntä, ihoa ja villaa. Haavan pitäis parantua alle kuukaudessa. </div><div><br></div><div>Vaikka toi toimenpide tehdään, että henkiä ja kärsimystä säästyis, tottakai se on kivulias ja osa karitsoista menetti henkensä erinäisten sokkitilojen vuoks. Monet tän asian vastustajat on sitä mieltä, että olis niitä muitakin tapoja estää ne ikävät loiset, mutta tää taitaa olla tavoista halvin ja varmin. Ite en tähän ota kantaa tai ala kapinoimaan, koska yksinkertasesti en tiedä aiheesta tarpeeks. Tää meijän pomo on niin eläinrakas, et en usko, että se ihan turhaan lähtis noita reppanoita satuttamaan. </div><div><br></div><div>Menei onneks ite jouduttu olemaan paikalla, kun ihan ammattilaiset hoiti homman. Tottakai tää silti meijänkin elämää koskettaa, kun joka päivä ollaan neljä kertaa karitsojen kanssa tekemisissä. Myöskin joka päivä jouduttiin kulkemaan sen alueen läpi, missä ne tota operaatiota teki, kun oltiin siinä lähellä pystyttämässä aitaa. </div><div><br></div><div>En kyllä varmaan tuu ikinä unohtamaan sitä yhtä pikkusta karitsaa, joka makas ihan siinä aidan vieressä kun autolla olin siitä ajamassa läpi. Luulin eka, että se oli kuollu, mut hetkeks jäin tuijottamaan sitä surullisena ja huomasin, että se vielä jotenkuten hengitti ja yritti kovin avata silmiänsä. Selkeesti kärsivänä, joku sokkitila päällä. Jos vaan ikinä mitenkään olisin pystyny, olisin sen samantien päästäny kärsimyksestä, mut en mä ees kyenny autosta nousemaan ylös. Hirveen sekavin tuntein kiirehdin sanomaan työkaverille, että voiks se mennä kertomaan siitä muille, et ne vois tehä asialle jotakin. Onneks tää mun työkaveri ei oo ihan yhtä herkkä kun mä, niin se kanto sen sitten pois, että tää pikku raasu pääs viimein kivuistaan. </div><div><br></div><div>On kyllä pakko sanoa, et aika henkisesti raskas päivä takana. Kyl tuli aika lailla mietittyä kaikkea elämän ja kuoleman väliltä ja oikeita ja vääriä tekoja, mitä tulee eläimiin ja lihan syöntiin yleisesti. Rankkaahan tää, mut kaikki tämmönen on kumminkin osa elämää ja nyt jouduin ekaa kertaa oikeestaan kohtaamaan mitään tällasta. Tiesin näiden päivien tulosta, mutta kyllä tosiaan yllätyin raakuudesta. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSjLdcncZ4bSyPTNCORVEfjN-D_3PbfMA9OykhdEsYHj_K9MIKB-QeXdddskLhQ2PJR07yvODqnaS98yQ2dQNKdrM75I_cHN4FURV-X0eT4UjoyRTnFHtTuqPAG7hW5wrP1hhv1MvnwkxG/s640/blogger-image--378584527.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSjLdcncZ4bSyPTNCORVEfjN-D_3PbfMA9OykhdEsYHj_K9MIKB-QeXdddskLhQ2PJR07yvODqnaS98yQ2dQNKdrM75I_cHN4FURV-X0eT4UjoyRTnFHtTuqPAG7hW5wrP1hhv1MvnwkxG/s640/blogger-image--378584527.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-56405232946698862062016-07-06T15:55:00.001+03:002016-07-06T15:55:44.011+03:00EpäonniJotenkin ironista, että heti seuraavana päivänä kun olin ton edellisen postauksen kirjottanut iski mulla hetkellinen epäonni. Onneks sanotaan, että se tulee yleensä kolmessa osassa. <div><br></div><div>Noh, aamulla jotenkin kiukutti ja tuntu et ei tästä tuu mitään, vaikka kuinka yritin. Mentiin tonne pellolle jatkamaan aidotusta ja siellä piti semmostista ns tukitolpista nostella vaijereita, et ne sais solmittua niihin vasta pystytettyihin tolppiin. Apuna meillä oli semmonen vaijerinkiristystyökalu. Tottakai se jotaib siinä jumitti ja se pamahti suoraan mun päälle kun pidin siitä kiinni ja kaikki vasemman käden lihakset huus hoodiannaa siitä äkkinäisestä rykäsystä. No siinä sitten purin hammasta ja yritin aamusen kiukun pitää sisälläni. </div><div><br></div><div>Hetken päästä sama tapahtuu uudelleen mut se pamahtaa suoraan mua jalkaan, tarkemmin sanottuna taskun kohdalle ja tottakai taskussa oli puhelin, jonka näyttö on nyt tuhannen päreinä. </div><div><br></div><div>Eikä tässä vielä kaikki; yritin vasaraa apuna käyttäen nostaa sitä vaijeria ylös, mut koska ote lipes löin itteäni vasaralla naamaan. Kyllä, naamaan. Tämäkin sitten todettu ihan mahdolliseksi. Sopivasti onneks pamahti poskiluuhun, eikä silmään. Nyt naama mukavasti hellänä ja vähän turvoksissa. Kyllä joo vähän otti päähän (ihan kirjaimellisestikin) ja muutama ärräpää tais lentää, mut hei, elämä on. Onneks kaikelle tämmöselle osaan nauraa, vaikka kieltämättä voisbolla kivempiakin naurun aiheita. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv2q_gR-gbOzeO2MYLvThgMti2v6rduPnssCQsMK3xH5WW5LRum8HCu5iIZ9RRz9zgeQ-F9AjLaJ6aWtE3rTCst2Kpsr8Fd3mVHbbmawtu1aIwWjtiwnEeUMxPxaEilSGo8BU7bxCfBPDN/s640/blogger-image--929591540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiv2q_gR-gbOzeO2MYLvThgMti2v6rduPnssCQsMK3xH5WW5LRum8HCu5iIZ9RRz9zgeQ-F9AjLaJ6aWtE3rTCst2Kpsr8Fd3mVHbbmawtu1aIwWjtiwnEeUMxPxaEilSGo8BU7bxCfBPDN/s640/blogger-image--929591540.jpg"></a></div><br></div><div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-11150552753109225722016-07-04T12:39:00.001+03:002016-07-04T12:39:47.456+03:00Onnellinen Mulla menee aivan loistavasti. Ei stressiä mistään ja osaan taas elää täysin hetkessä. Eilen mulle yks kaverikin sano, et sen oikein aistii, että oon onnellinen. <div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinOSMnrqi2YH89dcQr_MV0xhoYulCsJof70j3Gx1uuD7av4tmYTViWtBwrqcP6GtkQofzWqt_9GTRm1NH7os2DNJx0xIQ9wd7vvdg1ldGxNGgjzmrXvWRo4l95C17Q5XGdpJmJfZHI0Vie/s640/blogger-image--2141355816.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinOSMnrqi2YH89dcQr_MV0xhoYulCsJof70j3Gx1uuD7av4tmYTViWtBwrqcP6GtkQofzWqt_9GTRm1NH7os2DNJx0xIQ9wd7vvdg1ldGxNGgjzmrXvWRo4l95C17Q5XGdpJmJfZHI0Vie/s640/blogger-image--2141355816.jpg"></a></div><br></div><div>Tää uus työ toi mulle rauhan. Ei tarvii stressaa rahasta tai niistä toisen vuoden viisumipäivistä enää ja sekin vielä, että oikeesti tykkään olla täällä. Mun pomo on aika varmasti maailman paras, sen vaimo rakastaa leipomista niin joka viikko saadaan vastaleivottuja leivoksia. Ja sekin, että saa tehdä töitä eläinten kanssa! Moni reppureissaaja täällä kelaa et tämmöset duunit on ihan urbaania legendaa, kerranki oon ollu onnekas täällä töiden suhteen siis. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha2p-3Y2qgPCRwRqivCX83RU5eoLEoTy2albaW3uIwZegh3Xoj98SA1WdRFiiIh8P1zexs8kfTiAIdLAt_MeHy21rwCz2qVSSPrlylOrFeNBDK2DWwXWiRBSaJ-fsIvSAPkAffEUc2EaM9/s640/blogger-image-142262185.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha2p-3Y2qgPCRwRqivCX83RU5eoLEoTy2albaW3uIwZegh3Xoj98SA1WdRFiiIh8P1zexs8kfTiAIdLAt_MeHy21rwCz2qVSSPrlylOrFeNBDK2DWwXWiRBSaJ-fsIvSAPkAffEUc2EaM9/s640/blogger-image-142262185.jpg"></a></div><br></div><div>Mun työkaveri on aivan loistava brittityttö ja tullaan tosi hyvin toimeen. Tänä viikonloppuna lähdettiin sen kavereiden kanssa roadtrippailemaan pohjoseen. Ajettiin Perthistä noin kaks tuntia pohjoseen ja siellä alko jo olla ihan rantakelit! Ja se paikka missä nukuttiin oli ihan uskomaton! Kallio kahen rannan välissä nuotiopaikalla, keskellä ei-mitään. Pakko kyllä sanoa et Western Australia on kyllä varmaan kaunein osavaltio tässä maassa. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioh84IohLvX0DiA6mjKVuglVeSfTw6tM39XHE1cAfukghg8NDiKa_PmddohSguD_h1EXuBHfuADm3n1VBuIgAYrveKvOOe5fix2PSR_mcVEfuSIgXiIPwEy9HiaTgKkcWz1fkSB2waB81E/s640/blogger-image-345082517.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioh84IohLvX0DiA6mjKVuglVeSfTw6tM39XHE1cAfukghg8NDiKa_PmddohSguD_h1EXuBHfuADm3n1VBuIgAYrveKvOOe5fix2PSR_mcVEfuSIgXiIPwEy9HiaTgKkcWz1fkSB2waB81E/s640/blogger-image-345082517.jpg"></a></div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwM1IoGmAg8HOglJAX4V1Dstli0ZlCP3bHTHv-5A8r_4REFlqCJ5eb0dgB75wVJEcl5semm4eAsn-Do3jGSuet_jL85yNIcKpqQl9_aDbmLyGtLxu6S2o8D29pXzh7_EHjT1wTzM_Iq088/s640/blogger-image--2106871810.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjwM1IoGmAg8HOglJAX4V1Dstli0ZlCP3bHTHv-5A8r_4REFlqCJ5eb0dgB75wVJEcl5semm4eAsn-Do3jGSuet_jL85yNIcKpqQl9_aDbmLyGtLxu6S2o8D29pXzh7_EHjT1wTzM_Iq088/s640/blogger-image--2106871810.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-8474687983310637112016-06-26T10:16:00.001+03:002016-06-26T10:16:40.344+03:00Reissu tavernaanEilen illalla karisojen iltaruokinnan jälkeen päätettiin suunnata paikalliseen tavernaan. Ennalta paikasta tiiettiin se, että ruoka on hyvää mut muuten ei mikään ihmeellinen paikka. Täällähän ei julkista liikennettä oo, niin piti toi 6km ajaa sinne meidän hienolla avolavalla, joka on sen 30 vuotta vanha ja se toimii miten tykkää. Sillä sitten kurvattiin tän paikallisen eteen. Jo ulos näky, että porukka vähän iäkkäämpää ja aika selvää oli et kaikki tuntee toisensa ku Cuballingin alueella asuu vaan vaivaset 300 henkilöä. <div><br></div><div>Noh, astuttiin sitten ovista sisään ja tapahtu just se mitä kaikissa elokuvissa aina, kun joku uus astuu pikkukaupungin baarin ovista sisään. Puhe lakkas ja kaikki käänty ympäri tuijottamaan meitä. No eihän siinä mitään, yritettiin olla ihan ku ei oltais huomattukaan mitään. Hirvee tuijotus koko sen ajan ku siellä oltiin ja muutama uskaltautu tulla juttelemaankin. Aika pikaseen sieltä kumminkin lähettiin kun ei se paikka ollu ihan meidän mukavuusvyöhykkeellä. Joku kerta pitää mennä kyllä katsastamaan se ruokatarjonta! </div><div><br></div><div>Viime yö tais olla tähän astisista kylmin. Aamulla oli vaan kaks astetta seittemän aikaan ja maa oli huurteen peitossa. Et ei täällä Australiassa kyllä aina oo mitenkään erityisen lämmin. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5GMWH_jm9CSc6P5O5v-4tbbhk2T1rwQsD4DY-vvadDRKJFw0f4zJiQxSeiKemdC6mx16HFuOWB1JbJTJNDYj734zRsB7HZwL4K-NZFXVJuzZi29nvFY6iBrz1Mc4PBiESjNM8LMluEKNi/s640/blogger-image-556818994.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5GMWH_jm9CSc6P5O5v-4tbbhk2T1rwQsD4DY-vvadDRKJFw0f4zJiQxSeiKemdC6mx16HFuOWB1JbJTJNDYj734zRsB7HZwL4K-NZFXVJuzZi29nvFY6iBrz1Mc4PBiESjNM8LMluEKNi/s640/blogger-image-556818994.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-67290824132787976182016-06-25T05:53:00.001+03:002016-06-25T06:04:56.361+03:00NormipäiväAattelin vähän avata tätä mun työnkuvaa keromalla mulle tyypillisestä työpäivästä. Tänäänkin vaikka on lauantai oon töissä. Eläimet ei tunne sanaa vapaapäivä ku ne aina tarvii ruokaa. Tänään poikkeuksena on se, että eipä oo muita hommia kun vaan eläinten ruokinta. <div><br></div><div>7:00</div><div>Yleensä heräillään siinä seiskan aikaan ja hengataan sängyissämme kunnes on pakko nousta. Joskus haen kupillisen kahvia sänkyyn heti seiskalta ja juon sen siinä ennen varsinaista liikkumista. </div><div><br></div><div>7:45</div><div>Tässä kohtaa oon yleensä jo pystyssä ja syön aamupalaa samalla ku väännän karitsoille aamumaitoa. Vielä hetken chillaillut kuunnellen musiikkia tai teeveetä katsellen. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhN9-LsIQojhQQbJ1LWiPJ5CVrwGs7LRLKe1XSPhZgsc8j9pAv4agijoKu3KPHghACTmXLsUIV4nKLcu0CBmPkFxXuSh6_RtCoPBLqhL3kZn4yR-l83jNyGoFFIYzs4SOL8X-yfttk7XSmn/s640/blogger-image-355909630.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhN9-LsIQojhQQbJ1LWiPJ5CVrwGs7LRLKe1XSPhZgsc8j9pAv4agijoKu3KPHghACTmXLsUIV4nKLcu0CBmPkFxXuSh6_RtCoPBLqhL3kZn4yR-l83jNyGoFFIYzs4SOL8X-yfttk7XSmn/s640/blogger-image-355909630.jpg"></a></div></div><br></div><div>8:00</div><div>Aika lähteä valumaan vajalle ruokkimaan karitsat. Kolme pienintä ruokitaan ihan tuttipullolla sylissä pitäen. Muille kaadetaan 'ruokkijaan' ämpärillinen maitoa. Tän jälkeen viedään karitsat ulkoautaukseen. Yleensä tiedossa on kunnon aamujumpat ku noi karitsat ei aina oo ihan yhteistyöhalusia. Pienimmät seuraa perässä mut isoimmat alkaa juosta ympäri maita ja mantuja, tietysti me perässä juosten. Yleensä ne joutuu raahamaan tai kantamaan sinne aitaukseen. Parasta täs on se, et painavimmat on abot sen 20 kiloa ja yhtään ei helpota se, että ne kyllä osaa taistella vastaan. </div><div><br></div><div>8:45</div><div>Tässä kohtaa valutaan takas talolle ja pestään tuttipullot ym. Sen jälkeen valutaan tekemään sitten muita farmihommia esim mennään pystyttämään aitoja tai keräämään kiviä tai mitä nyt milloinkin. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW0mG0KqowFv_TX_3ZBQHiOthXNrIxRhjVU-7mVm00VGQgTUwaGjBs3pnMbrWiufyK3RPMsafxt004soIMbXRTH0i_PwifCVMhLjWU2sfnpMl7kJQVtB8HjW1Y7nc1x15v990lEBhCKli9/s640/blogger-image--1501287178.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW0mG0KqowFv_TX_3ZBQHiOthXNrIxRhjVU-7mVm00VGQgTUwaGjBs3pnMbrWiufyK3RPMsafxt004soIMbXRTH0i_PwifCVMhLjWU2sfnpMl7kJQVtB8HjW1Y7nc1x15v990lEBhCKli9/s640/blogger-image--1501287178.jpg"></a></div></div><div><br></div><div>11:00</div><div>Taas aika tehdä maito ja ruokkia karitsat. </div><div><br></div><div>11:30</div><div>Lounaan aika. Yleensä kokataan jotain pikasta ja jutellaan niitä näitä ja hetki hengähdetään. </div><div><br></div><div>12:30</div><div>Takasin töihin. Yleensä tää iltapäiväpätkä menee suhteellisen nopeesti, vaikka semisti alkaa kaikki puuduttamaan. </div><div><br></div><div>16:00</div><div><span style="-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);">Taistellaan karitsat takasin vajaan ja siistitään siellä vähän paikkoja, ku ne on aika kovia sotkemaan. Jälleen</span> aika ruokkia karitsat. Täytetään ruokakupit pelleteillä, et noi oppis joskus myös syömään ihan rehua. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPnToCeV4WbJjVfUjyild9HSeGr6PuOIG8EfhmX1Qw00gN9uJJpjaYm74_6HUIRjFmcm7u3oOB74o4PwnJ3YZR07ASWGf-z_TTwPLdKUhvWwHfQt7Xl2vkXyQB-yAS1TZXkDV7wBO6qNA1/s640/blogger-image--1200253296.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPnToCeV4WbJjVfUjyild9HSeGr6PuOIG8EfhmX1Qw00gN9uJJpjaYm74_6HUIRjFmcm7u3oOB74o4PwnJ3YZR07ASWGf-z_TTwPLdKUhvWwHfQt7Xl2vkXyQB-yAS1TZXkDV7wBO6qNA1/s640/blogger-image--1200253296.jpg"></a></div></div><div><br></div><div>17:00</div><div>Aika lopettaa työt. Aletaan vääntää taas ruokaa meille ja otetaan ehkä lasilliset punkkua. Katellaan telkkaria ja hengaillaan.</div><div><br></div><div>20:00</div><div>Karisojen iltaruokinnan aika. Ulkona on jo kylmä ja pimeetä ja yleensä me ollaan jobaika väsyneitä tässä kohtaa, mut velvollisuudet kutsuu. Laitetaan karitsoille lämmitin päälle yöks ja valot pois. </div><div><br></div><div>22:00 </div><div>Aika mennä nukkumaan, et jaksaa taas uuden päivän noitten hörhöjen kanssa. </div><div><br></div><div>Tykkään ihan sikana tästä tän työn monipuolisuudesta. Eikä tää oikeestaan tunnu työnteolta kun noihin pikku naperoihin alkaa kiintymään ja ne kiintyy muhun. Ne on aina kerjäämässä ihan hirveesti huomiota, ihan ku kouran pennut. Kummasti jaksaa joka aamu nousta ylös ku tietää et jotkut pikkuset siellä on odottamassa. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtbWZwDbu5Yn5m-ltQ1hrzOuPPm8GRFnj4zabK0MAd9o8zZvhykOUT_bRtEXZPwieZDU69DyGnkPx-KyDNMNu45Oa_xW97XW3SIZuKtdMg1pObqul8p0NM3nFCuaCphDhTKVhtMCWqODfH/s640/blogger-image--1563026848.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtbWZwDbu5Yn5m-ltQ1hrzOuPPm8GRFnj4zabK0MAd9o8zZvhykOUT_bRtEXZPwieZDU69DyGnkPx-KyDNMNu45Oa_xW97XW3SIZuKtdMg1pObqul8p0NM3nFCuaCphDhTKVhtMCWqODfH/s640/blogger-image--1563026848.jpg"></a></div></div><div><br></div><div><br></div><div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-59361316681958832432016-06-23T13:31:00.001+03:002016-06-23T13:31:37.521+03:00TyönvaihdosKävi sitten niin, että edellisen työn jätin aika pian viimosimman postauksen jälkeen. Siitä takas Perthiin kolmeks viikkoo ja noh, ne meni aika rellestäen aivan huikeessa porukassa! Aivan huikeeta jengiä koko ajan ympärillä. Varmaan paras kolmiviikkonen Australiassa tähän mennessä. <div><br><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxV0MJfT5IgT-6wO67WyrhzsA2apTUXJGp5iEo8MQR8hLNP1MsYCPDWHsw66bfszTuZ5QTQqcl5b61gE6CInHV5PdyHUEsKkyebdHe5Jdy9IqP6526VkoH0ngMwMYNLIRNB1c9B9H7U1dc/s640/blogger-image--626800076.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxV0MJfT5IgT-6wO67WyrhzsA2apTUXJGp5iEo8MQR8hLNP1MsYCPDWHsw66bfszTuZ5QTQqcl5b61gE6CInHV5PdyHUEsKkyebdHe5Jdy9IqP6526VkoH0ngMwMYNLIRNB1c9B9H7U1dc/s640/blogger-image--626800076.jpg"></a></div></div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><div class="separator" style="clear: both;">Tällä hetkellä on ihan hirvee ikävä kaikkia noita ihmisiä, koska kävi sitten niin, että sain uuden työn ja maanantaina tänne saanuin! Työtarjous kuulosti aluks ihan vitsiltä, koska tuntu vaan, että kaikki on liian hyvää ollakseen totta. Samaan aikaan mulla oli kumminki semmonen fiilis et joo, tonne mä päädyn. Ja totta jos puhutaan, tää työ on aivan unelmaduuni! </div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiw1O0cSvQoaZmv-T9fmYVvRsat1yUfXd6x7DnRSzoIs4xrB0suA0DVVh0EZ4uGlCOfnWUECiedflG1ZIr9afuHh89l6cF9ehl08mxM7Xp8VFZOX057HhVBj-_zkRP2CND2uqkjS1b3ZyXm/s640/blogger-image-2129468355.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiw1O0cSvQoaZmv-T9fmYVvRsat1yUfXd6x7DnRSzoIs4xrB0suA0DVVh0EZ4uGlCOfnWUECiedflG1ZIr9afuHh89l6cF9ehl08mxM7Xp8VFZOX057HhVBj-_zkRP2CND2uqkjS1b3ZyXm/s640/blogger-image-2129468355.jpg"></a></div><br></div><div class="separator" style="clear: both;">Kuvassa näkyvät höperöt on siis mun pikku vaaveja. Mun työnä on siis huolehtia yhdeksästä orvosta karitsasta yhen brittitytön kanssa. Noi karitsat ruokitaan neljä kertaa päivässä, kolme niistä ihan tuttipullolla sylissä pitäen. Ja kaiken ton ruokkimisen oheessa tehään muita farmihommia. Päivät on ihanan monipuolisia. Ihana ku vihdoin onni potkas kunnolla ja alan olee aika varma siitä, että eiköhän se tokan vuoden viisumi saada. Tää farmari ja sen perhe on myös ihan jäätävän sydämellistä porukkaa - yhtenä iltana ne toi meille vastaleivottua banaanileipää! Tää<span style="-webkit-text-size-adjust: auto; background-color: rgba(255, 255, 255, 0);"> paikka on vaan kaks tuntia Perthistä, ja muutama minuutti Cuballingin keskustasta ja farmi</span><span style="font-family: 'Helvetica Neue Light', HelveticaNeue-Light, helvetica, arial, sans-serif;"> ihan uskomattoman kaunis. Tulee olemaan hyvät kolme kuukautta! </span></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-78024122695223926192016-05-22T04:15:00.001+03:002016-05-22T04:15:36.887+03:00AvautuminenMun piti jo marraskuussa kirjottaa tästä aiheesta, mutta enpä sitten julkassukkaan aiheesta mitään (ja hyvä niin) kun tuntu, et vielä ei oo tarpeeks varaa valittittaa. Heitän tähän pätkiä myös mun silloisesta avautumisesta, mitkä voin edelleen allekirjoittaa ihan 100%. Ja tällä kertaa aattelin puhua kaikesta ihan suoraan.<br />
<br />
Mun elämä täällä erinäisten some-kanavien välitykseltä vaikuttaa varmaan aika unelmalta, ja sitähän se onkin - mut kaikessa on aina miinuksensakin. Sosiaalinen media kun tuppaa yleisesti suodattamaan kaiken negatiivisen pois ja jäljelle jää aika ihannekuva todellisuudesta. Kyllä mä täällä nautin ja oon onnelllisempi kuin koskaan, mut onhan tää täällä oleminen joskus aika hankalaa. On mulla joskus hetkiä kun tekis mieli vaan pakata rinkka ja lentää takas Suomeen, jättää vaan kaikki ongelmat ratkasemasta ja vetää ihan sieltä mistä aita on matalin. Näin mä en kumminkaan tee, enkä tuukkaan tekemään, koska kyllä viimeistään suomalaisella sisulla kaikesta selvitään.<br />
<br />
Eniten mua tässä maassa ärsyttää australialaisten suhtautuminen muualta tuleviin työntekijöinä. En sano, että aina asiat ois näin, mutta mun omat kokemukset ei oo ollu mistään positiivisimmasta päästä. Milloin mulle on työnantajaks sattunu henkilö joka ilmestyy keskellä yötä mun huoneeseen kysellen mitä ihmeellisempiä kysymyksiä ja muutoin heittelee jäätävän seksistisiä kommentteja, milloin taas huumehörhö(?) joka ei muista sanomisitaan mitään ja kaikki unohdukset on vaan mun vikoja, joka myös heittelee jäätävän seksistisiä kommentteja tai milloin henkilö joka käytännössä lukitsee mut luksusasuntoonsa kotipiiaks ja muun muassa lyö ja tarraa rattiin kun mä yritän ajaa autoa. Yleisesti siis kohtelu on mulla ollu huonoa ja välillä rivien välistä pystyy lukemaan, että osa ajattelee ittensä jotenki ylempiarvosemmiksi kuin mitä me täällä ollaan.<br />
<br />
Mun täytyy myöntää, että on mukanakin omaa tyhmyyttä kun tollasia ihmisiä oon kestänyt, mut backpackerin asemassa ei aina oo ihan hirveesti varaa valita. Raha ja toisen vuoden viisumipäivät on epätoivon hetkellä tärkeämpiä, kun muutama päivä tyrannien alla. Mä oon joka kerta aika äkäseen lähteny kävelemään kun jotain huonoja merkkejä alkanu olemaan ilmassa, mut oikeesti, mun ois ollu fiksumpaa lähteä jo aikasemmin. Hauskaahan on, et mä en nää siltikään näitä ihmisiä pahoina. Mun oma huono puoli on se, että uskon jengistä aina hyvää ja yleensä siks mulla onkin menny hetki aina lähteä pois huonoista työpaikoista.<br />
<br />
Myös stressi rahasta ja suunnitelmista aina välillä painaa, mut sit aina välillä ei jaksa yhtään kiinnostaa. Aina kummasti se huominen koittaa ja kaikesta oon tähän asti selvinny. Silti monen asian epävarmuus stressaa, esimerkiks tällä hetkellä se, että saanko kerättyä kaikki tokan vuoden viisumipäivät ja entä jos taas eksyn huonolle työnantajalle?<br />
<br />
Eniten kumminkin vihaan sitä, että välillä tuntuu, että mulla ei olis valitusoikeutta mistään, koska oon täällä. Alkuun sitä oli muutenkin tietyllä tapaa hankala puhua vaikeista asioista kun on täällä, koska en halunnu vaikuttaa kiittämättömältä. Kumminkin on hyvä muistaa, että oon ihan sama ihminen kun Suomessakin, ei Australia, kuten ei myöskään mikään muukaan maa tee musta mitään superihmistä ja poista kaikkia huolia. Mulla on edelleen oikeus valittaa ja mulla on edelleen myös huonoja päiviä ja hetkiä.<br />
<br />
Tällasta tää on ja sillä sipuli. Aina kumminkin kun mietin kotiin lähtemistä, kun tuntuu et missään ei oo mitään järkeä, tiiän, et heti ku pääsisin kotiin, kaipaisin takaisin ja oisin taas heti kattelemassa lentoja takasin tänne. Tänään taas ollu vähän huonompi päivä ja siks aattelin purkaa hieman ajatuksia. Kaikesta negasiivisesta huolimatta pitää aina muistaa, että elän mun tähänastisen elämän merkityksellisintä aikaa. Ja mä en aio luovuttaa.<br />
<div>
<br /></div>
Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-50969414497736279042016-05-02T16:01:00.001+03:002016-05-02T16:01:09.569+03:00KuulumisiaSain töitä farmilta, 300km täältä etelään, paikan nimi on Nyabing. Sinne olis tarkotus lähtee sit perjantaina. Tarkotus ois saada siellä tehtyä farmipäivät tokan vuoden viisumia varten. Toivottavasti mä siellä nökötän sen 88päivää onnistuneesti. <div><br></div><div>Elämä täällä hostellissa on tosi jees ja en millään haluis lähtee, ihan sairaasti kivaa porukkaa ja uusia hyviä ystäviä. Onneks mä (toivottavasti) pääsen tänne takasin kumminkin joka viikonloppu tuolta farmilta. </div><div><br></div><div>Eilen meni ilta soitellessa Suomeen. Ihana puhua perheen kanssa pitkästä aikaa! Tänään sitten aattelin vuorostaan sitten piinaa sisaruksia. On se jännä, miten kaikkee oppii arvostaa heti ku asiat ei ookkaan enää niin itsestäänselviä. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPsh6sl4_TTBGRhGgDhXhgt1_As5CqJsr3AZl3UHG6sYpTRXMXFIx_QZRrTk-zgTZBzVIM36TOGObEcGV7y6897M4gRqGWeTYGCyjwSgwZ5w7oVzIKsftaYk0AVbDpztI1Eit8VVSmjkUj/s640/blogger-image--1564018171.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPsh6sl4_TTBGRhGgDhXhgt1_As5CqJsr3AZl3UHG6sYpTRXMXFIx_QZRrTk-zgTZBzVIM36TOGObEcGV7y6897M4gRqGWeTYGCyjwSgwZ5w7oVzIKsftaYk0AVbDpztI1Eit8VVSmjkUj/s640/blogger-image--1564018171.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-66363899933420124562016-04-17T11:46:00.000+03:002016-04-17T11:46:15.654+03:00ElämäntapamuutosSaavuttiin sitten Perthiin viiden päivän ajamisen jälkeen. Ei siis mikään lyhyt matka. Täällä lähti käyntiin pieni elämäntapamuutos, sillä pankkitili alko huutaa tyhjyyttään. Ei siinä muuta kun, että Gumtree auki ja viestejä vaan jokapaikkaan. Päivässä saatiin jo yks työpaikka. Eilen saatiin toinen työ ja tällä hetkellä toinen suomipuolisko on trialissa ravintolassa. Yöt siis ollaan töissä baarissa ja aamupäivästä siivotaan hostellissa.<br />
<br />
Tässä ois nyt tarkotus säästää vähän rahaa, sit hoitaa farmipäivät kuntoon ja sit ois taas aika reissaa. Ainoo negatiivinen asia on, että talvi on tuloillaan ja ilmat kylmenee. Pakko varmaan liikkua pohjosemmaks talvea kohti, niin ei tarvii täällä palella.<br />
<br />
Loppuun vielä kuva maisemasta ajalta kun ei tarvinnyt tehä töitä - ihan kivaa vaihtelua kyllä tääkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8i9cEO72MFpWsRbQvYI41k5kV5GCAKYnGV0lL6czy3smx_LX7hNuTi0Ib2DJzPWxMBJ7Tu85Ms0upweXgNkq6Xe1kjd5uwEy3eFtbZe-4OyKeZrF8q7l3RgVtWkBlDwQ3B0RW9kWBjvdW/s1600/13010738_10206618883737010_5180450791299391824_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="364" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8i9cEO72MFpWsRbQvYI41k5kV5GCAKYnGV0lL6czy3smx_LX7hNuTi0Ib2DJzPWxMBJ7Tu85Ms0upweXgNkq6Xe1kjd5uwEy3eFtbZe-4OyKeZrF8q7l3RgVtWkBlDwQ3B0RW9kWBjvdW/s640/13010738_10206618883737010_5180450791299391824_n.jpg" width="640" /></a></div>
<br />Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-50067726355881777162016-04-11T01:42:00.001+03:002016-04-11T01:43:35.765+03:00Kylmä yöAjettiin eilen melkeen 1000km, Queenslandin ja NSWn rajalta melkeen South Australiaan. Yö taas vietettiin rekkojen taukopaikalla, tällä kertaa tosin keskellä outbackkia. Nukuin ekaa kertaa swagissa, mikä on siis teltan ja makuupussin yhdistelmä, erittäin australialainen nukkumapaikka. Yötaivas oli ehkä upein ikinä. En ees tienny, että tähtiä voi nähä niin paljon paljaalla silmällä. <div><br></div><div>Yö oli ihan jäätävän kylmä, niinku aina outbackissa, vaikka päivät onkin hurjan kuumia. Lämpötila tais olla jossain reilussa kymmenessä asteessa, vaikka päivälämpötila oli melkein 30. Aamulla siis olin aikaseen hereillä, koska palelin. Siinä vaiheessa kun huomasin, että aurinko alko nousemaan nousin ylös ja lähin yksin kävelemään. Oli ihan jäätävän hiljasta, kuulin vaan mun oman hengityksen. Siinä kohtaa kun ekat auringon säteet ampas yli horisontin alko linnut laulamaan. Tai oikeestaan siis täällä linnut ei laula, ne rääkyy. </div><div><br></div><div>Mä rakastan outbackaamuja ja sitä kuinka nousevan auringon säteet värjää jo ennestään punasen hiekan punasemmaks ja luo siihen semmosen maagisen hehkun. Tänään tässä vaiheessa näin lauman kenguruja pomppivan jossain horisontissa ja jäätävä onnellisuusaalto vaan vyöry mun ylitse. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9g_GOTjHNwHOdGg5-TI7EVv4PYZ2CytGl0Ap5B9-SHWPWvTUQAuDkO6MLTZGxVKxexkBNl18JhbI2dyMLOk2FVXrIe8C4aP5_hWv28F5nWYUX6LiLYwYGvldwdS9686yc8d6_IC3LrK6c/s640/blogger-image-459275286.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9g_GOTjHNwHOdGg5-TI7EVv4PYZ2CytGl0Ap5B9-SHWPWvTUQAuDkO6MLTZGxVKxexkBNl18JhbI2dyMLOk2FVXrIe8C4aP5_hWv28F5nWYUX6LiLYwYGvldwdS9686yc8d6_IC3LrK6c/s640/blogger-image-459275286.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-45798871588572761522016-04-10T03:37:00.001+03:002016-04-10T03:37:49.990+03:00Suuntana länsirannikkoLähettiin eilen ajaan Brisbanesta Perthiin. Eli länsirannikolta itärannikolle. Kevyt reilu 4300km. Päivän ajamisen jälkeen näyttää kartalla, ettei oltais liikuttu juuri ollenkaan, tässä saa siis pari päivää istua autossa. <div><br></div><div>Australia on ihan jäätävän iso maanosa ja Brisbane-Perth väli on pidempi kun jos ajais New Yorkista Los Angelesiin, tähän väliin mahtuis puoltoista Eurooppaa. En itekkään oikeen vielä hahmota tätä kuin kaukana Perth on. Kaipa sen tässä muutaman päivän aikana oppii ymmärtämään. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRBeTrDr7wW1DPHn7HrrprTtnzrFcy8qHlG1C1hgVy16_FsB5vOp0gx_IlVcwmuPpwk_qYIyGet3rV4hGCnIZVeXIahhxKG_dGMjzgmYKfuFLMQRVtsHjQFDUht8oQZHAzF9iBlcHWvCbv/s640/blogger-image-621229136.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRBeTrDr7wW1DPHn7HrrprTtnzrFcy8qHlG1C1hgVy16_FsB5vOp0gx_IlVcwmuPpwk_qYIyGet3rV4hGCnIZVeXIahhxKG_dGMjzgmYKfuFLMQRVtsHjQFDUht8oQZHAzF9iBlcHWvCbv/s640/blogger-image-621229136.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-56294725350070750322016-04-08T10:46:00.001+03:002016-04-17T11:46:43.802+03:00Hilda, Rest In SpaghettiJaahas, ihan mielenkiintonen päivä taas takana. Tarkotus oli suunnata Brisbaneen, kun meijän roadtripporukasta kaks lentää muualle Australiaan. Meijän oli tarkotus myydä meijän auto, Hilda, ja jatkaa siitä Western Australiaan töihin. Mutta koska asiat ei voi ikinä mennä niinkuin on suunniteltu, Hildan vaihteisto hajos keskellä moottoritietä ja just ja just päästiin pientareelle ennenku veto loppu kokonaan. Siihen se sitten jäi ja hinattiin pois. Saatiin me siitä sitten sata dollaria ja hyvät naurut. Ihana kun elämänasenne on muuttunu niin, että enää ei tämmöset asiat kyrsi vaan kaikki lähinnä naurattaa.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3W1OgXi94PDQyqdnocoZU5UFrbG9kpov3UrrmoNLu1RnBhMMXHHVTY060SOargFGC0XHp9Spq6yiKp1Qti_-jLbXO7g4eKX3x5Zc_AL_LJVRH286s1e9XSzskkVUKumSPHBiIpmq0JVke/s640/blogger-image-487837337.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3W1OgXi94PDQyqdnocoZU5UFrbG9kpov3UrrmoNLu1RnBhMMXHHVTY060SOargFGC0XHp9Spq6yiKp1Qti_-jLbXO7g4eKX3x5Zc_AL_LJVRH286s1e9XSzskkVUKumSPHBiIpmq0JVke/s640/blogger-image-487837337.jpg" /></a></div>
<br /></div>
<div>
Tällä hetkellä istutaan Uberissa, matkalla Brisbaneen. Huomenna lähetään sittne ilmeisesti kohti länttä, kun meijän Fraiserin kuski suuntaa sinne takasin töihin. Hauska vaan huomata, että kaikella on tarkotuksensa. Epäonni voi myös olla onni. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCIHxhwrs8YojH1SPexEFjLog6uhaai6zjuKxZ7bQAyVoMVJsba9aS6Z9kThiGhYcWDk3Q2qPpiFzm5jXetsI1mZGPMezwtqwDuxZdFncvc_uxwwdqB7yU6Kq-LKXp7V3XRDh89U8T7Efe/s640/blogger-image-843765880.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCIHxhwrs8YojH1SPexEFjLog6uhaai6zjuKxZ7bQAyVoMVJsba9aS6Z9kThiGhYcWDk3Q2qPpiFzm5jXetsI1mZGPMezwtqwDuxZdFncvc_uxwwdqB7yU6Kq-LKXp7V3XRDh89U8T7Efe/s640/blogger-image-843765880.jpg" /></a></div>
<br /></div>
Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-66576112405946925042016-04-07T14:05:00.001+03:002016-04-07T14:05:13.106+03:00Be Dingo-safeHuhhuh! Fraiser Island on yks upeimmista paikoista, missä oon vieraillu Australiassa! Koko saari oli kirjaimellisesti tehty rantahiekasta, tietkin oli löllöä rantahiekkaa. Onneks meillä oli hyvä kuski ja jäätiinkin vaan kerran jumiin. Nyt jo ikävä sitä aivan mahtavaa luontoa ja lukemattomia kilometrejä rantaviivaa! Paras kokemus oli kieltämättä 75mile beach, missä ajettiin melkeen satasta, musiikki pauhaen ja hiukset hulmuteb ja ranta jaan jatku ja jatku! <div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuwwu8k0HRlKHToHbeSdqs53Hm4G-0BxAWkizggrZmS8m-WMgLDuu2VsAIFh6yt8w9iQc7-pcI9CTPRY8B8yi6WIsklyD77k5_KK515gAgCvyaynWHsNsn4HBW5JQ8FeJu3ykUJs-rjg5x/s640/blogger-image--429330612.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuwwu8k0HRlKHToHbeSdqs53Hm4G-0BxAWkizggrZmS8m-WMgLDuu2VsAIFh6yt8w9iQc7-pcI9CTPRY8B8yi6WIsklyD77k5_KK515gAgCvyaynWHsNsn4HBW5JQ8FeJu3ykUJs-rjg5x/s640/blogger-image--429330612.jpg"></a></div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7gLXY0m6rNI2D2BrthXfQ4_5BZCGAkzta41eoej70LxEDwKGGGcZ_IXF9aeciFw5KMl3L0WhFMAId6QHKUcRWU-AxV2KUsbApPQqAjwercemR2yj7qFyCvQKmaI1U4PR1OB3DDNrhHadQ/s640/blogger-image-77621824.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7gLXY0m6rNI2D2BrthXfQ4_5BZCGAkzta41eoej70LxEDwKGGGcZ_IXF9aeciFw5KMl3L0WhFMAId6QHKUcRWU-AxV2KUsbApPQqAjwercemR2yj7qFyCvQKmaI1U4PR1OB3DDNrhHadQ/s640/blogger-image-77621824.jpg"></a></div></div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjqQbKhmJLfn7yqOdh0ZEnPoGeyEkRkuv3hVrAZ0JcydjsiTdA5J9BCroBvsZ3hbUHFxLfFEPaTKnDMskU_fb562qXe41Kwo9YXGMrZM03YX_Ja7n9CKgjzS25CIbhucmv_C5SV7tDIFtW/s640/blogger-image--497290541.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjqQbKhmJLfn7yqOdh0ZEnPoGeyEkRkuv3hVrAZ0JcydjsiTdA5J9BCroBvsZ3hbUHFxLfFEPaTKnDMskU_fb562qXe41Kwo9YXGMrZM03YX_Ja7n9CKgjzS25CIbhucmv_C5SV7tDIFtW/s640/blogger-image--497290541.jpg"></a></div><div class="separator" style="clear: both;"><br></div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu2BjIIv2FB8Tf83_CSXNLbchyvOGZFngZyfZPCVvPvnysvYb1-Z8zMhHMCSnwp4u1VeIBKX0jb9kiIrCOjFwKdBLO3MVJg_QNLvK8CLEmCrNh07hLt6giMjNRbQtLNZEBy-02y8sfrSEk/s640/blogger-image-942928196.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhu2BjIIv2FB8Tf83_CSXNLbchyvOGZFngZyfZPCVvPvnysvYb1-Z8zMhHMCSnwp4u1VeIBKX0jb9kiIrCOjFwKdBLO3MVJg_QNLvK8CLEmCrNh07hLt6giMjNRbQtLNZEBy-02y8sfrSEk/s640/blogger-image-942928196.jpg"></a></div><br></div><br></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2062513356554605289.post-82368650749574901312016-04-05T12:22:00.001+03:002016-04-05T12:22:38.739+03:00Tää elämäntyyli on rakkausEn oo yhtään muistanu tänne kirjotella taaskaan, kun elämä vaan rullaa mukavasti eteenpäin ja hetkessä eläen sitä ei aina ees tajua ajan kuluvan. <div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCKvtmFeIylfUDk8uHN4ZICUdr0YR4K-710lzmM8e2kuuDsd0lxgX8Sc_JBVaFKc4WpBxrM4s-Gf12PZXQRskcSGZzbGtGnBD3uYbrMZfe6IJbArzuBYpTj7WNUdOP2zDsZ-PVgXtaA-xU/s640/blogger-image--922426911.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCKvtmFeIylfUDk8uHN4ZICUdr0YR4K-710lzmM8e2kuuDsd0lxgX8Sc_JBVaFKc4WpBxrM4s-Gf12PZXQRskcSGZzbGtGnBD3uYbrMZfe6IJbArzuBYpTj7WNUdOP2zDsZ-PVgXtaA-xU/s640/blogger-image--922426911.jpg"></a></div><br></div><div>Ollaan itärannikkoa pitkin tultu nyt Rainbow Beachille. Huomenna aamulla ois tarkotus lähteä aamu varhaselta ajamaan kohti Hervey Bayta ja sieltä ottaa lautta Fraser Islandille - maailman suurimmalle hiekkasaarelle. Luonto siellä on ihan jäätävän huikeeta kuulma, se on ainoo paikka maailmassa missä viidakko kasvaa hiekasta, löytyy makean veden järviä, ja dingoja! Siellä ollaan yön yli ja varmaan jälleen päästään nukkumaan rannalle! Niin, ja nelivetonen maasturi matkassa kun varsinaisia teitä siellä ei ole. </div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGaM5GuMY3lkq2ItVVRXQ7jJc6H7SSTimw1aR6mf7Ohf5HSecuIZoMn-rs_w70UP6mPk4V9_afZar96P_GeRXENReK6yh4zyS_vde9Jrbs77SfsMFW9AJ-K2mKrGzWtvyuD0qujR9Y7ZlZ/s640/blogger-image--305528944.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGaM5GuMY3lkq2ItVVRXQ7jJc6H7SSTimw1aR6mf7Ohf5HSecuIZoMn-rs_w70UP6mPk4V9_afZar96P_GeRXENReK6yh4zyS_vde9Jrbs77SfsMFW9AJ-K2mKrGzWtvyuD0qujR9Y7ZlZ/s640/blogger-image--305528944.jpg"></a></div><br></div><br></div><div>Viimonen viikko on ollu täynnä erilaisia rantoja ja uimista, ollaan törmätty pyyttoniin ja pilveä polttelevat hipit korjas meijän auton Nimbinissä. Käytiin myös surffikurssilla, joka oli ehkä surkeinta sähläämistä ikinä, koska paikassa missä tää kurssi oli ei ollu ees aaltoja! Tällä hetkellä istutaan tähtien alla, kynttilän valossa ja jauhetaan elämästä. Fiilis onnellinen, illallinenki valmistu 3$ maksavan muovikassin sisällöstä. Saatiin siis kolmella dollarilla tunkee muovikassi täyteen eri hedelmiä ja vihanneksia, voiko reppureissaaja parempaa toivoa?</div><div><br></div><div><div class="separator" style="clear: both;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzQnF9Q3jB035-MxBK3CmGFox5UTERu3BwAYMW6c9-vJ0Rtdw3BBhQ5M-D0w3farGOMe4i6ibNdP-Q2mNBMTw9tGZEyWpKtZ7RRlb7VAkkYazJ4cGgdy1PQGRr_MlTiOkwRySwYFKmjHo_/s640/blogger-image--390266691.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzQnF9Q3jB035-MxBK3CmGFox5UTERu3BwAYMW6c9-vJ0Rtdw3BBhQ5M-D0w3farGOMe4i6ibNdP-Q2mNBMTw9tGZEyWpKtZ7RRlb7VAkkYazJ4cGgdy1PQGRr_MlTiOkwRySwYFKmjHo_/s640/blogger-image--390266691.jpg"></a></div><br></div>Sonjahttp://www.blogger.com/profile/18064927276582642604noreply@blogger.com0